ETUSIVU
UUTISET JA AJANKOHTAISTA
SRY
- Historia ja säännöt
- Alaosastot ja kerhot
- Rottishovi
- Julkaisut
- Lomakkeet
JÄSENYYS
ROTTWEILER
TOIMINTA
TULOKSET
PENTUVÄLITYS
TAPAHTUMAT
LINKIT
YHTEYSTIEDOT
PÄIVITYKSET
YHTEISTYÖKUMPPANIT

Royal Canin
SUOMENROTTWEILERYHDISTYS

SRY:N SÄÄNNÖT



SRY:N HISTORIAA



Kirjoittanut J.A.U. Yrjölä ja Katriina Vuorinen

Suomen Rottweileryhdistys - Finlands Rottweilerförening (SRY-FRF) ry perustettiin vuonna 1946. Perustava kokous oli Helsingissä ravintola Espilässä 15.4.1946, ja siinä oli läsnä 20 henkilöä. Kokous päätti perustaa Rottweilerkerhon, joka liittyy alaosastoksi Helsingin Palveluskoiraharrastajat ry -nimiseen yhdistykseen. Kerhon ensimmäisestä vuosikertomuksesta käy ilmi, että kerhoon kuului 33 jäsentä, ja he omistivat 26 rottweileria.


1946-1952

Viisi ensimmäistä vuotta 1946-1952 olivat uuden kerhon hapuilevaa alkuaikaa. Toiminta oli pienimuotoista ja Helsinki-keskeistä. Vuonna 1947 pidettiin jo ensimmäinen rottweilereitten jalostustarkastus, johon osallistui 16 rottweileria. Vuonna 1948 oteltiin tottelevaisuudessa Suomen Bokseriyhdistystä vastaan. Ottelun hävisimme 4,5 pisteellä. Tämä ottelu oli alku "Palveluskoirarotujen ottelulle", joka järjestetään nykyisin joka vuosi. Ottelu laajeni jo seuraavana vuonna kolmiseuraotteluksi, kun mukaan liittyivät airedalenterrierit.

Vuonna 1950 Rottweilerkerho erosi Helsingin Palveluskoiraharrastajat ry:n jäsenyydestä ja itsenäistyi kehittyen ajan myötä nykyaikaiseksi rotujärjestöksi. Jo silloin se otti nimekseen nykyisen Suomen Rottweileryhdistys - Finlands Rottweilerförening ry:n. Vuonna 1949 puheenjohtajaksi valittiin Olavi Pasanen.

Vuonna 1951 puheenjohtaja toimi N.E. Toivonen. Hän oli hyvin tunnettu palveluskoira-asiantuntija, palveluskoirakokeiden ylituomari ja palveluskoirarotujen ulkomuototuomari. Rottweilereita hän kasvatti kennelnimellä Toivon.


1952-1956

Viisi seuraavaa vuotta eli vuodet 1952-1956 sisälsivät seuraavia mainittavia tapauksia: Toiminta alkoi vuonna 1952 puheenjohtajaksi valitun Olavi Pasasen johdolla. Yhdistyksen 10-vuotisjuhla pidettiin 7. päivänä 1956. Vuosilta 1951-1954 on yhdistyksen arkisto kadoksissa, joten tarkkaa tietoa tuon ajanjakson tapahtumista ei ole. Jäsenmäärä oli kuitenkin koko viisivuotiskauden lievässä kasvussa. Vuonna 1954 elokuun 28:ntena päivänä yhistys järjesti yhdessä Suomen Dobermann-Pinseriyhdistyksen kanssa kaikkien rotujen koiranäyttelyn Porvoossa. Tämä oli alku vielä nykyäänkin joka syksy pidettäville Porvoon koiranäyttelyille, joiden yhtenä järjestäjänä rotujärjestömme toimii edelleenkin. Jotakin on tämän jo perinteeksi muodostuneen koiranäyttelyn mukana jäänyt elämään tältä ensimmäiseltä kymmenvuotistoimikaudelta.


1956-1961

Viisivuotiskausi 1956-1961 alkoi jäsenhankintakilpailulla. Tavoite oli saada yhdistyksen jäsenmäärä nousemaan 150 jäseneen. Jokainen jäsen, joka hankki yhdistykseen 10 uutta jäsentä, sai palkkioksi hopeisen teelusikan. Tavoite ei aivan toteutunut, mutta vuoden 1960 lopussa jäsenmäärä oli 130 jäsentä. Vuonna 1958 puheenjohtajaksi valittiin Tuukka Soitso, mutta vuoden kuluttua puheenjohtajaksi valittiin jälleen Olavi Pasanen. Vuoden 1959 vuosikokouksessa valittiin ensi kertaa yhdistykselle "siitostoimikunta" rodun laadun kohottamiseksi. Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Reino Havasalo ja muiksi jäseniksi Olavi Pasanen ja J.A.U. Yrjölä. Vuonna 1960 yhdistyksen sihteeriksi valittiin Elvi Tikka. Ammatiltaankin taitavana ja arvostettuna sihteerinä hän omasi hyvät taidot kohentaa yhdistyksemme tiedotustoimintaa. Hän aloitti jäsenille lähetettävän tiedotuskirjeen toimittamisen. Jo vuonna 1960 kaikki jäsenet saivat 7 kirjettä, joiden yhteinen sivumäärä oli 112 sivua. Tämä oli rotujärjestöjulkaisumme "Rottweiler" syntymisen alku. Yhdistyksemme jäsenissä on useita, joilla on merkittävä ja pitkäaikainen vaikutus yhdistyksemme kehittymiseen, mutta edesmennyt Elvi Tikka oli kaikkein merkittävinm kaiken sen takana, minkä ansiosta 15-vuotias yhdistyksemme kehittyi koko Suomen kynologisessa toiminnassa varteenotettavaksi ja hyvin toimintakykyiseksi rotujärjestöksi.


1961-1966

Vuodet 1961-1966 olivat viisivuotiskausi, jonka päättyessä yhdistyksemme saavutti 20 vuoden iän. Vuonna 1961 puheenjohtajana toimi Reino Havasalo ja vuodesta 1962 alkaen jälleen Olavi Pasanen. Vuonna 1962 perustettiin Turkuun yhdistyksen alaosasto. Alaosaston johtokuntaan valitut olivat: puh.joht. Teuvo Jyllinkoski, varapuh.joht. Esko Heikkilä, rahastonhoitaja Raili Sandberg, rotukirjanhoitaja Karin Kairinen, sihteeri Sirkka Jyllinkoski, muut jäsenet Kaija Koistinen, Kristiina Aaltonen ja Risto Ojala. SRY:n ja SDY:n järjestämään kaikkien rotujen koiranäyttelyyn osallistui vuonna 1962 kaikkiaan 199 rotukoiraa. Tänä vuonna merkittävin kynologinen tapahtuma oli kuitenkin Suomen Kennelliiton ja Suomen Kennelklubin yhdistyminen yhdeksi yhteiseksi keskusjärjestöksi. Vuonna 1964 yhdistys ryhtyi julkaisemaan kirjapainossa painettua jäsenlehteä nimellä Rottweiler. Jo lehden toinen numero ilmestyi nimellä Rottweiler/Dobermann. Olimme näin saaneet yhteisen jäsenjulkaisun Suomen Dobermannyhdistyksen kanssa. Julkaisun päätoimittaja oli Elvi Tikka. Lehti julkaistiin A5-kokoisena. Lehden nykyiseen kokoon siirryttiin jo vuonna 1966 numerosta 3 alkaen. Dobermannit olivat julkaisuyhteistyössä kanssamme vuoden 1966 loppuun. Yhdistyksen 20-vuotisjuhla vietettiin 16. päivänä huhtikuuta vuonna 1966 ravintola Perhossa Helsingissä. Kausi päättyi Keski-Pohjanmaan alaosaston perustamiseen joulukuussa. Perustajajäsenet olivat: Reino Anttonen, Arvo Salonen, Toivo Uusikartano, Teuvo Heinonen, Kari Anttonen, Seppo Lempinen ja Irma Lempinen.


1966-1971

Seuraava viisivuotiskausi vuodesta 1966 vuoteen 1971 oli voimakasta kehityskautta. Jäseniä yhdistyksessä oli vuoden 1967 lopussa jo 693. Rottweilereita rekisteröitiin samana vuonna 327 yksilöä, mikä oli siihenastinen ennätys. Vuonna 1969 perustettiin Vaasassa Etelä-Pohjanmaan alaosasto. Sen johtokuntaan valittiin seuraavat henkilöt: puh.joht. Kai Nyström, varapuh.joht. Karl-Erik Mäkelä, rahastonhoitaja Gun Hultholm, sihteeri Juho Nevala ja muiksi jäseniksi Kerstin Klikman, Sulo Silorinne, Veijo Styf ja Britta Mäkelä. Samana vuonna perustettiin Saksassa Essenissä Internationale Föderation für Rottweiler Freunde -niminen kansainvälinen yhteistyöjärjestö, johon voivat liittyä jäseniksi eri maitten rottweileryhdistykset. Perustava kokous pidettiin 15.-18.5.1969 järjestetyn kansainvälisen koiranäyttelyn yhteydessä. Rottweilereita osallistui näyttelyyn 103 kpl. SRY:tä edustivat Eero Hoviniemi, Maria ja Olavi Pasanen sekä J.A.U.Yrjölä. Näyttelyä olivat seuraamassa myös Anneli Hoviniemi ja Pirkko Pesonen. Perustavia jäsenmaita oli kymmenen. Järjestön kulloisenkin toimikauden pituudeksi sovittiin kolme vuotta. Ensimmäisen toimikauden presidentiksi valittiin Adolf Pienkoss ADRK:sta. Jäsenmäärältään SRY oli Saksan ADRK:n jälkeen toiseksi suurin. Seuraava IFR:n kokous päätettiin pitää Hollannissa.


1971-1976

Vuodet 1971-1976 olivat voimakasta eteenpäinmenoa. Yhdistyksen 25-vuotisjuhlanäyttely pidettiin Turussa 7.3.1971. Järjeslyistä paikan päällä vastasi Turun alaosasto. Tuomarit tulivat Hollannista. Urokset arvosteli rouva T. Boltjes, kehätoimitsijoina toimivat Peggy Wasenius ja Anita Litonius. Nartut arvosteli herra J.F. Krake, kehätoimitsijoina toimivat Gunnel Holm ja Marja Matilainen. Pennut arvosteli Eero Hoviniemi, kehätoimitsijana Kylliksi Sjöblom. Uroksia oli ilmoitettu 64, narttuja 55 ja pentuja 18, eli rottweilereiden kokonaismääräksi tuli kunnioitettavat 137 rottweileria.

Näyttelyn kauneimmaksi koiraksi valittiin Voittaja-69 Cora vom Heidenmoor, omistaja Olavi Pasanen. Yhdistyksen 25-vuotisjuhla vietettiin Helsingissä ravintola Mobilessa 17.4.1971. IFR:n toinen konferenssi pidettiin Hollannissa Scheveningenin kaupungissa 11.-14. toukokuuta 1972. Ensimmäinen päivä oli esitelmätilaisuus, toisena päivänä tutustuttiin Utrechtin yliopiston koiratarhaan, kolmantena päivänä pidettiin kokous ja neljäntenä päivänä oli rottweilernäyttely Leidenissä. Näyttelyyn osallistui 80 rottweileria. Urokset arvosteli Olavi Pasanen ja nartut ruotsalainen Gerd Hydén. Olavi Pasanen valittiin IFR:n varapresidentiksi ja seuraava konferenssi päätettiin pitää Suomessa. Turun alasaston 10-vuotisjuhla vietettiin Viking autolautalla 6.-7. tammikuuta 1973. Alaosastossa oli tällöin 142 jäsentä.

Toukokuun 11.-14. päivinä 1975 järjestettiin IFR:n kolmas konferenssi Suomessa. Tilaisuudet pidettiin hotelli Tallukassa Vääksyssä. Osanottajia oli 70 yhdeksästä maasta. Lahden kansainvälisen koiranäyttelyn yhteydessä pidettiin konferenssiin liittyvänä tämä näyttely rottweilereiden erikoisnäyttelynä. Siihen osallistui 230 rottweileria. Konferenssin yhteydessä pidettiin myös Pohjoismaiden ensimmäinen rottweilerottelu.


1976-1981

Yhdistys sai 25 vuotta täytettyään uuden sihteerin, Raija Hämäläisen. Elvi Tikka jatkoi jäsenjulkaisumme toimittamista v. 1975 loppuun, minkä jälkeen vastaavaksi toimittajaksi tlina Elina Haapaniemi. Kuluneet vuodet ja alkava uusi viisivuotiskausi olivat olleet rotujärjestön kultaisia vuosia. Puhalsimme voimakkaasti yhteen hiileen ja halusimme saavuttaa tuloksia rotujärjestömme toiminnassa. Puheenjohtajana toimi edelleen Olavi Pasanen. Aika oli myös rottweilereiden kannalta hyvää aikaa, ja niiden lukumäärä lisääntyi voimakkaasti vv. 1973-1975. Ruotsissa alamäki alkoi 1975 ja muissa pohjoismaissa vuotta myöhemmin. Vv. 1973-1977 rottweilereita rekisteröitiin Tanskassa 3 122, Suomessa 2 095, Ruotsissa 1 870 ja Norjassa 1 018. Yhdistyksen 30-vuotisjuhlia vietettiin 24.4.1976 Helsingissä ravintola Karelian Karjatuvassa. Tilaisuudessa jaettiin ensimmäisen kerran nykyisin käytössä olevia SRY:n ansiomerkkejä.

Suomen Kennelliitto täytti 90 vuotta v. 1979. Sen kunniaksi suomenpystykorva julistettiin maamme kansallisroduksi. 30.12.1979 perustettiin Hämeenlinnassa Etelä-Hämeen alaosasto. Puheenjohtajaksi valittiin Rainer Paakkonen, sihteeriksi Virpi Uotinen ja rahastonhoitajaksi Sirkka Jokela. 3.12.1980 perustettiin Lahdessa Päijät-Hämeen alaosasto. Puheenjohtajaksi valittiin Kai Merimaa, sihteeriksi Leila Tikkanen ja rahastonhoitajaksi Kirsi Lind-Suuronen. Raija Hämäläinen oli toiminut yhdistyksen sihteerinä kymmenen vuotta, ja hän pyysi eroa tehtävästä. Vuoden 1981 alusta sihteerinä aloitti Carina Ranne.

Alkuvuoden 1981 Rottweiler-lehden vastaavana toimittajana toimi jälleen Elvi Tikka ja loppuvuoden Olavi Pasanen, toimitussihteerinä toimi Marjukka Mäkinen. Lehden painosmäärä oli 2 000. Tammelasta ostettiin v. 1981 kiinteistö, joka nimettiin Rottishoviksi. SRY:n 35-vuotisjuhla vietettiin hotelli Helsingissä. Muutoin juhlavuotta juhlistettiin järjestämällä pohjoismainen Polar Sieger -näyttely ja palveluskoiraottelu Mynämäellä 5. ja 6. syyskuuta. Urokset, 72 koiraa, arvosteli saksalainen Kurt Lohnert ja nartut, 102 koiraa, saksalainen Inge Lyon. Kaikki nuorten ja veteraani-luokkien rottweilerit, 47 koiraa, arvosteli englantilaistunut Elina Haapaniemi. Ottelussa PM-mestaruuden voitti Suomen joukkue, toiseksi tuli Norjan ja kolmanneksi Ruotsin joukkue.


1981-1986

Turun alaosasto vietti 20-vuotisjuhlaansa v. 1982 ja Saksan rotujärjestö Allgemainer -Deutscher Rottweiler Klub eli ADRK vietti 75-vuotisjuhlaansa. Numerosta 4/1982 alkaen Rottweiler-lehden toimitussihteeriksi valittiin Mikko Koskinen. Rottweilereiden pohjoismaisia mestaruusotteluita oli pidetty aikaisemmin jo yhdeksän kertaa. Nyt ottelu järjestettiin IFR:n konferenssin yhteydessä Vesivehmaalla. Sen jälkeen niitä on pidetty 1976 Arbogassa, 1977 Mossissam 1978 Porvoossa, 1979 Katrineholmissa, 1980 Hölenissä, 1981 Mynämäellä, 1982 Katrineholmissa, 1983 Rådessa. Vuoden 1984 pohjoismaisista rottweilermestaruuksista kamppailtiin 1.-2. syyskuuta Mynämäellä. Ottelu oli järjestyksessään jo kymmenes. Syyskuun 25. päivänä perustettiin Tampereella Pirkanmaan alaosasto. Puheenjohtajaksi valittiin Matti Laitinen, sihteeriksi Hannu Mäki ja rahastonhoitajaksi Timo Mäkinen.

Vuonna 1985 Olavi Pasanen oli toiminut rotujärjestömme puheenjohtajana yhtäjaksoisesti 23 vuotta, ja kaiken kaikkiaan 34 vuotta. Nyt hän halusi luopua puheenjohtajuudesta. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jouko Yrjölä. Olavi Pasanen valittiin kiitollisena yhdistyksen ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi. 6.-7.9.1986 järjestivät norjalaiset 11:nnen pohjoismaisen mestaruusottelun Mossissa. Vuoden 1986 päättyessä Carina Ranne oli toiminut yhdistyksen sihteerinä kuusi vuotta ja halusi luopua tehtävästä. Hänen tilalleen sihteeriksi valittiin Katriina Vuorinen, jonka toimikausi kestikin sitten tästä eteenpäin 11 vuotta. V. 1986 helmikuun 6. päivänä perustettiin Satakunnan alaosasto, ja vielä samana vuonna 19. joulukuuta perustettiin Uudenmaan alaosasto.


1986-1990

SRY:n 40-vuotisjuhlaillallisilla 17.5.1986 Helsingissä kestittiin 84 vierasta. Juhlanäyttely pidettiin Vantaalla Tikkurilan Jäähallissa, ja näyttelyyn oli ilmoitettu 162 rottweileria. Polar Sieger -näyttely järjestettiin Lahdessa 19.-20. syyskuuta 1987. Näyttelyyn osallistui 311 rottweileria. Näyttelyn yhteydessä järjestettiin PM-mestaruusottelu. Maaliskuun 1. päivänä 1987 perustettiin Kymenlaakson alaosasto.

Vuosikokouksessa 15.2.1987 yhdistykselle hyväksyttiin uudet säännöt, minkä myötä jäseniksi voivat liittyä myös rekisteröidyt yhdistykset. Pohjanmaan Rottweilerkerho ry hyväksyttiin v. 1988 ensimmäiseksi uusien sääntöjen mukaiseksi jäsenyhdistykseksi. Ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen syyskokous pidettiin 27.11.1988. Kennelliitto palkitsi Rottweiler-lehden v. 1985 vuosikerran parhaana rotujärjestöjulkaisuna, mikä saavutus tuotti 5 000 mk:n palkintosumman. IFR:n 7. kongressi pidettiin Suomessa 4.-7.6.1988 Turuntien Motellilla Espoossa. Saimme ulkomaisilta osallistujilta runsaasti kiitoksia ja tunnustusta onnistuneista järjestelyistä. Keskustelu oikeanlaisesta rottweilerin hännästä kävi kongressin aikana vilkkaana, sillä Ruotsi ja Norja aikoivat kieltää koirien häntien typistämisen. Rabieksen levittyä Suomeen Ruotsi ja Norja sulkivat meiltä rajansa, mutta portit Eurooppaan aukenivat, ja sen myötä uudeksi PK-lajiksi tuli IPO.

Suomen Kennelliitto täytti 100 vuotta v. 1989 ja kutsui Olavi Pasasen kunniajäsenekseen. Kennelliitto valitsi 26.5.1990 Jouko Yrjölän hallituksensa puheenjohtajaksi. Yrjölä jätti tuolloin SRY:n puheenjohtajan tehtävät, jotka siirtyivät loppuvuodeksi varapuheenjohtaja Pekka Rannen käsiin. Ranne valittiin syyskokouksessa 10.11.1990 yhdistyksen puheenjohtajaksi. Porvoon koiranäyttely siirtyi v. 1990 Pallokentältä Suiston kentälle, jossa se pidetään nykyisinkin joka syksy. Pohjois-Suomen alaosasto sai alkunsa vuonna 1990. Koirien häntien typistäminen nousi laajalti ajankohtaiseksi keskustelunaiheeksi. Eduskunta salli typistämisen jatkua edelleenkin, mutta toimenpiteen sai suorittaa vain eläinlääkäri.


1991-1995

Kesäkuun 1. päivänä 1991 juhlittiin SRY:n 45-vuotista taivalta. Juhlanäyttely pidettiin 2.6. Turuntien Motellilla Espoossa. Rottweilereita oli ilmoitettu 234. Rottweilereilta oli alkanut löytyä harmaakaihia, ja yhdistys järjesti omalla kustannuksellaan silmien joukkotarkastuksia. Mikko Koskinen toteutti Rottweiler-lehden teon siirtymisen kirjapainoon v. 1992 alusta. Lehden ulkoasu muuttui nykyisenlaiseksi ja osittain värilliseksi. Vuosikerta oli tuolloin lehden 32:nen. Yli kymmenen vuoden toimitussihteerikautensa jälkeen Koskinen luovutti tehtävät Marja-Liisa Hartolalle. Suvi Lehtiselle vastuu lehden teosta siirtyi numerosta 1/95.

Yhdistyksen omistama Rottishovi täytti 10 vuotta. Joulukuun lopulla 1992 Rottishoviin ostettiin lisäksi yhden hehtaarin määräala. Pekka Rannen työstämä ensimmäinen tilasto- ja tulosjulkaisu ilmestyi v. 1991, ja ensimmäinen rottweilerkalenteri jäsenten lähettämistä rottweilerkuvista julkaistiin v. 1992. Pekka Ranne valmisteli rottweilerin rotukohtaisen tavoiteohjelman ja PEVISA-säännöstön, jotka hyväksyttiin SRY:n kevätkokouksessa 1993 ja Kennelliitossa 10.8.1993. PEVISA-ohjelman mukaan pentujen vanhemmista vaadittiin rekisteröintihetkellä viralliset lonkka- ja kyynärnivellausunnot sekä alle vuoden vanha silmätarkastuslausunto. Turun alaosasto juhli 30-vuotista toimintaansa juhlanäyttelyllä v. 1992. Porvoon näyttely juhli 40-vuotista taivaltaan 2 800 koiran voimalla 10.-11.9.1994 ja kutsui juhlaillallisille kunniavieraiksi entisiä näyttelyn aktiiveja. Näyttely-yhteistyö Suomen Dobermannyhdistyksen kanssa jatkuu edelleen.

Rottweilereita rekisteröitiin Pohjoismaissa v. 1993 seuraavasti: Suomi 1 070, Ruotsi 980, Norja 620 ja Tanska 443. Tämä oli vuosi, jolloin Suomessa ensimmäisen kerran ylittyi 1 000 koiran rekisteröinnin raja. Seuraavan vuoden luku oli 1 021. Vuoden 1994 alussa perustettiin Suomen pohjoisin alaosasto Lapin alaosasto, ja v. 1995 alussa Länsi-Uudenmaan ja Keski-Suomen alaosastot. Palveluskoirien IPOn MM-kilpailut pidettiin Suomessa 1995. Lähes 50 SRY:n jäsentä antoi talkootyöpanoksen kisojen eri järjestystehtävissä.


1996-2000

Suomen Rottweileryhdistys oli tehnyt 50 vuotta työtä rottweilerin hyväksi vuonna 1996. Merkkitapahtumaa juhlittiin 15.6. juhlanäyttelyllä Tuusulan urheilukeskuksessa ja juhlaillallisilla Tuusulassa Maanpuolustuskorkeakoulun tiloissa. Edellisenä iltana oli kestitty runsain joukoin rottweilerin ystäviä Kennelliiton juhlakerroksen tiloihin järjestetyllä vastaanotolla. Eri juhlatapahtumiin osallistuneille lahjoitettiin rottweileraiheisilla kuvilla, teksteillä ja runoilla painettu koiranruokapurkki. Juhlavuosi leimasi myös Messukeskuksen näyttelyjen yhteyteen pystytetyssä Pia Tiaisen suunnittelemissa rottweilerinfopisteissä, jotka molemmat voittivat Kennelliiton rotujärjestäjen kesken julistaman kilpailun. Maaliskuun näyttelyn teemana oli rottweiler käyttökoirana ja joulukuun näyttelyssä infopiste oli sisustettu jouluiseksi.

Juhlavuonna yhdistyksen jäsenmäärä oli 3 375 ja lehden levikki 3 400-3 600 välillä. Alaosastoja oli eri puolilla Suomea 12 ja rottweilerkerhoja 3. Nora Salonen laati uuden oppaan Ihmisestä koiran paras ystävä v. 1997. Katriina Vuorisen halutessa luopua SRY:n sihteerin tehtävistä uudeksi sihteeriksi valittiin v. 1997 alusta Soili Ylöstalo. Maijaliisa Raineisto lupautui toimimaan yhteys- ja neuvontahenkilönä jäsenistön suuntaan.

PEVISA-säännöstön uusiminen vaati kolme yleistä kokousta, ennen kuin hallituksen esitys sai tarvittavan kannatuksen. Uusi PEVISA astui voimaan 1.1.2001. Siihen sisällytettiin yksittäisen uroksen tai nartun jälkeläismäärän rajoitus. V. 2000 julkaistiin Pekka Rannen kokoama Encyclopedia Fennica Rottweileriensis, joka sisälsi 10 vuoden viralliset tulos- ja tilastotiedot rottweilerista. Samana vuonna Pekka Ranne valittiin Kennelliiton hallitukseen, ja SRY:n puheenjohtajaksi valittiin Usko Helminen. Myös saman vuoden alusta Rottweiler-lehden "puikkoihin" astuio Anne Pulli. Joulukuussa v. 2000 Päijät-Hämeen alaosasto vietti 20-vuotisjuhlia. Juhlavieraiden joukossa olivat myös kaikki elossa olevat entiset SRY:n puheenjohtajat: kunniapuheenjohtaja Olavi Pasanen, Jouko Yrjölä ja Pekka Ranne.


  
Vuosikokous v. 2000


2001-2006

Jäsenmäärä v. 1995 lopussa oli 3 441. Viime vuosina se on pysytellyt 3 020-3 030 tienoilla. V. 1995 rekisteröinnit olivat laskeneet 965 koiraan. Heinäkuun alusta v. 1996 voimaan tulleen häntien typistyskiellon takia luku laski sinä vuonna 600:aan mutta nousi 762:een v. 1997. Sittemmin se on asettunut kuuden sadan molemmin puolin. Typistyskielto sai aikaan typistettyjen koirien tuontia ulkomailta, kunnes Suomessa kiellettiin typistettyjen koirien esittäminen näyttelyissä tai kokeissa.

Usko Helmisen luopuessa puheenjohtajan tehtävästä puheenjohtajaksi valittiin v. 2002 alusta Jaana Laitila-Niskanen. Reijo Iltanen täytti 70 vuotta 2.8.2001. Iltanen oli ehtinyt antaa elämästään  53 vuotta rottweilerin hyväksi omistamalla itse lukuisia rottweilereita, kouluttamalla ja kilpailemalla niiden kanssa sekä opastamalla ja ohjaamalla pyyteettömästi muita rottweilerinomistajia. SRY:n pyrkimyksenä on ollut yhteiskuntakelpoisten rottweilereiden kasvattaminen. Tämän päämäärän tueksi käynnistettiin Nora Salosen aloitteesta v. 2001 rottweilerinomistajakurssit alaosastojen ja useiden rottweilerkasvattajien järjestäminä. Yhdistyksen 55-vuotisen taipaleen kunniaksi järjestettiin juhlanäyttely 13.10.2001 Hyvinkään Wanhassa Areenassa. Koiria oli ilmoitettu 248. Turun alaosaston 40-vuptisjuhlia vietettiin 21.9.2002. SRY:n infopiste valittiin parhaaksi kolmannen kerran Messukeskuksen joulukuun näyttelyssä v. 2003.

Rottweiler-NOM:eissa Tanskassa v. 2001 Basko vom Schweiger Rathaus ja Maija-Liisa Kajas voittivat mestaruuden IPOssa. Vuoden 2002 palveluskoirien NOM:eissa Hyvinkäällä Ukko-Pekan Oppo ja Johanna Nivala voittivat mestaruuden IPOssa. Heizelwood Lucky ja Terhi Kaalamo voittivat kultaa epävirallisessa rottweilereiden IPO-mestaruuskisoissa Belgiassa v. 2003. Umweiler Aldair ja Ari Nätynki voittivat kultaa jäljellä palveluskoirien NOM:eissa v. 2004 Norjassa.

Kennelliiton uusien määräysten mukaan myös SRY joutui päivittämään PEVISAnsa ja laatimaan uudenmuotoisen jalostuksen tavoiteohjelman. Kennelliiton hallitus hyväksyi rottweilerin uuden PEVISAn kesällä 2005. Jalostuksen tavoiteohjelman uusiminen on SRY:n hallituksessa työn alla.



Jäsenmäärät 1946-2015

                                                                                                            
Vuosi Jäsenmäärä
1946 33
1962 280
1972 yli1000
1986 2002
1987 2120
1988 2239
1989 2299
1990 2405
1991 2703
1992 2872
1993 3113
1994 3369
1995 3441
1997 3242
1998 3142
1999 3029
2000 2991
2001 3004
2002 3033
2003 3032
2004 3025
2005 3028
2006 2896
2007 2745
2008 2614
2009 2490
2010 2437
2011 2352
2012 2289
2013 2173
2014 2030
2015 2071




TAKAISIN

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~




SUOMEN ROTTWEILERYHDISTYS-FINLANDS ROTTWEILERFÖRENING R .Y .: N SÄÄNNÖT


1 § Yhdistyksen nimi on Suomen Rottweileryhdistys-Finlands Rottweilerförening r.y., ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2 § Yhdistys on kaksikielinen, virallinen kieli on suomi.

3 § Yhdistys on Suomen Kennelliitto-Finska Kennelklubben r.y.:n hyväksymä valtakunnallinen rotujärjestö, joka johtaa ja valvoo rottweiler-rodun jalostusta ja kaikinpuolista kehittämistä sekä edistää rottweilereiden yhteiskuntakelpoisuutta ja jäsenistönsä rotuharrastusta.

4 § Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa jalostusneuvonnan ja ulkomuodontarkastusten avulla sekä järjestämällä koiranäyttelyitä, luonnetestejä, MH-kuvauksia, palveluskoirakokeita ja kilpailuja.
Yhdistys harjoittaa rottweiler-rotuun liittyvää tiedonkeruuta ja tilastointia , koulutus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä huolehtii rotuun liittyvästä kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

5 § Yhdistys kuuluu jäsenenä Suomen Kennelliitto-Finska Kennelklubben r.y.:een. Yhdistys voi liittyä muihinkin sen tarkoitusperiä palveleviin järjestöihin.

6 § Yhdistyksen varsinaisina jäseninä voivat olla sekä yksityiset henkilöt että rekisteröidyt yhdistykset. Hallitus hyväksyy yhdistyksen varsinaiset jäsenet kunniajäsentä lukuunottamatta. Yksityiset henkilöt ovat vuosijäseniä, perhejäseniä, ainaisjäseniä tai kunniajäseniä. Rekisteröidyt yhdistykset ovat vuosijäseniä. Vuosi- ja perhejäsenet maksavat vuosittain jäsenmaksun, ainaisjäsenet kertakaikkisen ainaisjäsenmaksun. Hallitus voi myöntää anomuksesta vapautuksen jäsenmaksuista yksityishenkilönä olevalle vuosijäsenelle, joka on yhtäjaksoisesti ollut 30 vuotta Suomen Rottweileryhdistys-Finlands Rottweilerförening r.y.:n jäsenenä. Kannatusjäseneksi hallitus voi hyväksyä henkilön, yhteisön tai säätiön. Kannatusjäsenellä ei ole puhe- ja äänioikeutta. Jäsenmaksuista päättää yhdistyksen syyskokous. Jäsenmaksu on suoritettava maaliskuun loppuun mennessä.
Yhdistyksen hallituksen ehdotuksesta voidaan kunniajäseniksi kutsua henkilöitä, joille yhdistys haluaa osoittaa erityistä kunnioitusta ja kiitollisuutta, sekä kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksen entisen puheenjohtajan. Ehdotukset alistetaan yhdistyksen kokouksen ratkaistaviksi, jolloin päätöksentekoon vaaditaan vähintään 2/3 annetuista äänistä. Kunniajäsenillä ja kunniapuheenjohtajalla on samat oikeudet kuin vuosijäsenillä, mutta he ovat vapaat jäsenmaksuista. Kunniapuheenjohtajia voi samalla kertaa olla vain yksi.
Perhejäsen on henkilö, joka asuu varsinaisen vuosi-, ainais- tai kunniajäsenen kanssa samassa taloudessa. Perhejäsenellä on samat oikeudet kuin vuosijäsenellä, mutta hänelle ei erikseen lähetetä yhdistyksen julkaisuja, tiedonantoja tai kutsuja.

7 § Kaksi (2) kuukautta jäsenmaksunsa laiminlyöneet eivät saa käyttää äänioikeuttaan yhdistyksen kokouksissa ja tämän laiminlyönnin perusteella hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä.
Yhdistyksestä voidaan erottaa jäsen, joka toimii lain tai yhdistyksen tarkoitusperien vastaisesti. Erottamispäätökseen vaaditaan vähintään 2/3 yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä.

8 § Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole mitään oikeutta yhdistyksen omaisuuteen.

9 § Yhdistyksen lakimääräisenä edustajana toimii hallitus, jonka yhdistyksen kokous on valinnut hoitamaan yhdistyksen hallintoa. Hallituksen muodostavat puheenjohtaja sekä kahdeksan jäsentä ja kaksi varajäsentä.
Puheenjohtaja valitaan yhdeksi vuodeksi kerrallaan, hallituksen jäsenet ja varajäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Hallituksesta ovat vuosittain erovuorossa puheenjohtaja sekä neljä jäsentä ja yksi varajäsen, viimemainitut ensi kerran arvan perusteella, sen jälkeen vuorollaan.
Hallitus valitsee keskuudestaan yhdistykselle varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee yhdistykselle sihteerin ja rahastonhoitajan, jotka voivat olla hallituksen ulkopuoleltakin. Hallituksen kokouksissa on sihteerillä, rahastonhoitajalla ja toimikuntien puheenjohtajilla läsnäolo- ja puheoikeus.
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin kanssa.
Hallitus voi antaa rahastonhoitajalle tilinkäyttöoikeuden yhdistyksen pankkitileihin.
Yhdistyksen jäsenet voivat alueellista toimintaa tehostaakseen perustaa rekisteröimättömiä paikallisosastoja, joita kutsutaan alaosastoiksi. Hallitus hyväksyy alaosastot ja niiden säännöt.
Hallitus asettaa tarvittavat toimikunnat sekä määrää niiden tehtävät .

10 § Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään viisi muuta sen jäsentä on läsnä.

11 § Yhdistys kokoontuu vuosittain kahteen sääntömääräiseen kokoukseen, joista kevätkokous pidetään maalis-huhtikuun aikana ja syyskokous loka-marraskuun aikana. Yhdistyksen jäsenellä, lukuunottamatta kannatusjäseniä, on yksi ääni. Lisäksi yhdistyksen äänioikeutettu jäsen saa yhdistyksen kokouksissa edustaa valtakirjalla korkeintaan kolmea muuta yhdistyksen äänioikeutettua jäsentä. Valtakirjat toimitetaan ja tarkastetaan kokouskutsussa kulloinkin mainitulla tavalla. Rekisteröidyn yhdistyksen ääntä käyttää yhdistyksen kirjallisesti valtuuttama edustaja.

12 § Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen puheenjohtajan valinta
2. Kokouksen sihteerin valinta
3. Kokouksen laillisuuden toteaminen
4. Kahden (2) pöytäkirjantarkastajan valinta
5. Kolmen (3) ääntenlaskijan valinta
6. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
7. Hallituksen toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja toiminnantarkastajien lausunnon esittäminen
8. Tilinpäätöksen vahvistaminen
9. Hallituksen ja muiden tilivelvollisten vastuuvapaudesta päättäminen
10. Hallituksen valmistelemien muiden kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittely ja niistä päättäminen

13 § Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen puheenjohtajan valinta
2. Kokouksen sihteerin valinta
3. Kokouksen laillisuuden toteaminen
4. Kahden (2) pöytäkirjantarkastajan valinta
5. Kolmen (3) ääntenlaskijan valinta
6. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen
7. Seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta päättäminen sekä jäsenmaksujen suuruuksien määrääminen seuraavalle kalenterivuodelle
8. Hallituksen puheenjohtajan valinta
9. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta erovuoroisten tilalle
10. Kahden (2) toiminnantarkastajan ja kahden (2) varatoiminnantarkastajan valinta
11. Hallituksen valmistelemien muiden kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittely ja niistä päättäminen.

14 § Yhdistyksen tili- ja toimikausi on kalenterivuosi .

15 § Kutsut yhdistyksen kokouksiin on julkaistava yhdistyksen julkaisussa tai toimitettava kirjallisesti jokaiselle jäsenelle viimeistään 7 vuorokautta ennen kokousta.

16 § Kaikki asiat, joista toisin ei ole määrätty yhdistyslaissa eikä näissä säännöissä, ratkaistaan äänestyksellä ja yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa ja muissa asioissa puheenjohtajan kannattama mielipide.

17 § Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain ja ne on esitettävä toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen yhdistyksen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien on toimitettava tarkastuskertomuksensa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen yhdistyksen kevätkokousta.

18 § Näitä sääntöjä voidaan muuttaa yhdistyksen kokouksessa, jolloin muutoksen puolella pitää olla vähintään 3/4 annetuista äänistä.
Sääntömuutokset on julkaistava kokouskutsun yhteydessä.

19 § Yhdistyksen purkamisesta on tehtävä päätös kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Purkamispäätöstä on kummassakin kokouksessa kannatettava vähintään 3/4 annetuista äänistä.

20 § Jos yhdistys purkaantuu, sen omaisuus lankeaa viimeisen kokouksen tekemän päätöksen mukaisesti kenneltarkoitukseen.

21 § Muuten noudatetaan mitä laissa yhdistyksistä sanotaan.



TAKAISIN


Mainospaikka Kaikki materiaali sivuillamme © Suomen Rottweileryhdistys ry
Kaakon Nettipalvelu 2010